sunnuntai 21. marraskuuta 2010

Sitä vaan että


Tää on niin äidin tyttö. Ihan itse nappasi lattialta mittanauhan ja laittoi sen niskan taakse roikkumaan, niinkun ompelijat tekevät ;)

Sitten piti vähän testailla uutta pulkkaa, jonka pappa kävi meille ostamassa (pienen vihjailun jälkeen :D)


Mutta mitä tällä narulla kuuluu tehdä?!





Kuivaharjoittelun jälkeen, pulkka pääsi tositoimiin. Hyvänä äitinä unohdin nuo turvavyöt taljan alle, ja ensimmäisessä pikku alamäessä pyllähdettiin lumihankeen naamaedellä! Itkuhan siinä tuli. Melkein minullekkin.
Pulkkailu ei ollut selvästikkään niin hauska kokemus Mimille, kun toivoin. Jatkuvaa kitinää ja puolet lenkistä sujuikin mukavasti äidin kainalossa.

En voinut sietää tuota äp. haalaria kun se saapui. Se päätyikin suoraan yläkaappiin, pois silmistä. Olen nyt kuitenkin alkanut lämmetä sille. Kun samaa pukua on muilla muksuilla nähnyt, niin huomasin että ihan nättihän se onkin. Varsinkin vaaleanpunaisten asusteiden kanssa.





            Pulkkailu ei ollut kovin hauskaan, mutta keinussa viihdyttiin, niinkuin aina.




Kotiin saavuttua Mimi meni kiltisti päikkäreille.
Oli siis äidin iltakahvi aika. Kaapeista ei löytynyt mitään hyvää kahvin kaveriksi, joten piti leipoa.
Kaurakaksit on nopeita ja helppoa tehdä. Tai niin ainakin luulin :D
Kyllä ne ihan hyvältä maistuis, vaikka ei kovin kauniita olekkaan.


Jääkaapinovi odottaa jo joulukortteja. Tältä se näyttää nyt.


Kortti mummilta ja papalta, Madeiralta. Aivan hurmaava piirrustus ystäväni lapselta, Meidän perhe lehdestä leikattu teksti, tämä on minusta vain niin ihana. Eikä päde pelkästeen siihen kurapäivään. Iittalan resepti magneetit on ihan parhaita ;)

2 kommenttia:

  1. Meillä on kans toi sama äp haalari. Ite oon kans vähän siinä ja siinä, että tykkäänkö siitä, mutta nyt on kyl jo pakko ottaa se käyttöön.

    VastaaPoista
  2. Kyllä se on ihan kiva. Ei mikään hienostelu puku, mutta arkeen sopiva :)

    VastaaPoista