Minne se aika oikein menee?

                             Voi tätä ajan kulumista. Vastahan sain tietää olevana raskaana.

Älkää huomioiko tota taustaa :D

                                         Ja nyt minulla on jo 1v vanha taapero!

Olen tressannut noiden synttäreiden kanssa ihan hulluna. Ihanaa että ne on nyt ohi (ja seuraavan kerran vasta vuoden päästä!) Mimin oikeana syntymäpäivänä en muistanut ottaa yhtään kuvaa, koska leivoin ja siivosin iiihan kokopäivän ja seuraavana päivänä hätäisesti ehdin ottamaan 5 kuvaa joista yksikään ei onnistunut kovin hyvin. Synttäreiden aikana en myöskään ehtinyt/muistanut kuvailla yhtään. Onneksi vieraat kuvailivat ahkerasti ja saan (toivottavasti) niitä kuvia :D

Synttärit sujuivat muuten oikein hyvin. Vieraat viihtyivät ja ruoka maistui. Lahjaksi tuli leluja, kirjoja, astioita, Nominationiin MIMI kirjaimet ja vähän rahaa. Noiden Nominationien kanssa tappelin varmaan 3 tuntia! En vain millään osannut liittää niitä yhteen, osasin kyllä erottaa niitä toisistaan ja älysin niiden toimintaperiaatteen, mutta jostain syystä en vain saanut niitä liitettyä yhteen vaikka väkersin niiden kanssa tuntikausia, arvatkaa vaan tunsinko itseni tyhmäks! :D Siellä ne palat odattaa pussin pohjalla, jos joku päivä jaksaisin taas yrittää. Tai sitten on vaan nolona mentävä kauppaan ja pyydettävä apua.

Maanantain olin päättänyt pyhittää vain kotona loikoilulle ja siivoamiselle. Kunnes yhtääkkiä muistin että meillä on neuvola TÄNÄÄN. Kello oli siinä vaiheessa 12.30, klo 13 oli aika. Ja minä olin vielä yövaatteissa, tukka pystyssä ja naama norsun v***lla. En missään nimessä halunnut jättää neuvolakäyntiä väliin joten vedin ekat vaatteet jotka käteeni osuivat päälle ja harjasin hiuksia pari sekunttia, puettiin ulkovaatteet päälle ja juostiin neuvolaan :D Olen normaalisti tosi tarkka siitä, minkä näköisenä liikun ulkona. Oli siis melko ahdistavaa mennä ihmistenilmoille täysin räjähtäneenä. Onneksi oli sateinen sää ja ihmisiä vähän liikenteessä.

Neuvolakorttiin kirjoitettiin:
Suloinen tyttö. Kotona varaa jaloilleen ja seisoo tukea vasten asetettuna, ei itse vielä aktiivisesti pyri seisoma-asentoon. Istuu topakasti, kääntyy salamannopeasti. Paino edelleen laskusuunnassa. Öljylisä lämpimään ateriaan 2tl päivässä. Pituus ja päänympärys kasvavat tasaisesti. Osoittelee sormella esineitä. Ymmärtää puhetta. n. 10 sanaa varastossa.

Mimi raukka ei yhtään tykännyt kun piti punnita ja mitata pituus. Painosta oli vaikeaa saada tarkkaa tulosta kun tyttö hyöri ja pöyri vaa'alla ja huusi kun palosireeni. Painoa oli suunnilleen 7230g (lähes samanverran kun viimeksikin) Pituutta oli tullut pari senttiä lisää 72,8cm
Vaikka tyttö on kyllä syöny ihan hyvin, paino ei ole noussut. Mimi on kuitenkin aina ollut hoikka työttö ja isällään on ollut samoja vaikeuksia saada painoa nousemaan, joten ei tässä hätäille tarvitse kuitenkaan :)

Tässä odoteltiin bussia, kun oltiin menossa meidän mammakerhoon. Kyllä. Meiltä löytyy Hello kitty rattaat vaikka aijemmin mainitsin että ei mitään Kitty-faneja ollakkaan :D Nämä olen kuitenkin saanut ilmaisiksi ja onhan nää myös tosi kivan väriset. Ja pikkutytöt jaksaa aina ihailla!

Useampi kuukausi taaksepäin kuulin sattumalta yhen hauskan jutun. Isä ja tyttö (veikkasin 3-4vuotiaaksi) kävelivät ohitseni.
Isä sanoi: "Aika menee nykyään niin nopeasti."
Tyttö: "Minne se aika oikeain menee?!"

Senkuin tietäisi.

Lahjuuksia

Onko mitään ihanenpaa kun syödä JONKUN MUUN valmistamaa herkullista ruokaa? Käytiin tänään itis reissun yhdeydessä syämässä Fonda del solissa. Siellä on ihan maailman parasta ruokaa, varsinkin salaatit on ihania naaaam.

Ja Mimille se lahja. Ei mikään iso, eikä edes kallis. Mutta miksi pitäisikään? Yksi  vuotias ei vielä edes ymmärrä lahjojen päälle. Kiva sinppeli lelu riittää. Enkä muutenkaan halua hukuttaa lastani leluihin ja opettaa, että kaiken saa mitä haluaa. Siinähän se luovuus ja mielikuvitus kasvaa, kun kaksii leikkejä pullonkorkeista! (no joo, ei meillä ihan näin ankeaa ole :D)
Musta oli ihana lukea Kaksplus lehdestä: "Meiltä hän (1v tyttö) sai lahjaksi pallon ja lapion,koska leikkipuistoilu on nyt todenteholla alkamassa" Näin sen pitäisi mennä, mietitään oikeasti mistä lapsi tykkää ja tarvitsee.
Olin VÄHÄN järkyttynyt kun kuulin Mimin isän ostaneen tytölle oikeain berhandinkoiran kokoisen pehmolelun! Mitä 1v tyttö sellasella tekee? (Ja mihin minä sen piilotan, kun en jaksa katsella sitä? :D )Tässä ei taas olla yhtään mietitty lahjaa lapsen kannalta.

Omasta lapsuudesta ei kuitenkaan ole niin hirveän pitääaika ja yhden jutun muistan.Yleensä se kenellä on ne hienoimmat, kalleimmat ja isommat määrät leluja, on myös vanhemmat jotka viettävät surullisen vähän aikaa lapsensa kanssa "sori äiti ei nyt ehdi leikkiä, mutta katsos mitä täällä kaapissa on!"

Muistan kun erään ystäväni tyttö sai 1v lahjaksi kävelevän ja hakkuvan koiran. Tyttö raukka pelkäs kuollakseen sitä koiraa! Hirveä itku alkoi aina kun näki koiran, varsinkin sillon kun se liikkui ja haukkui. Vanhemmat taitaa ostaa noita "hienoksia" enenmän itsellään, kun lapselle.
Kohta on joulu ja niitä lahjoja tulee taas lisää. Itse yrin muistaa, mitä joulussa on kuitenkin tärkeintä. Nauttia rakkaidensa seurasta, ei siis tressa ainakaan niistä lahjoista!

Tanssin ilo

Olen varsin ylpeä tuosta pienestä tytöstä. Hänen tanssitaitonsa on kehittynyt ihan uudella tasolle! :D
Ennen vaan hytkyttiin musiikin tahtiin, mutta nyt keinuu lanteet ja olkapäät liikkuu, joskus myös kädet heiluvat pään yllä. Onko mitään suloisenpaa?!
Oon itsekkin kova tanssimaan, ja nyt kun ei baareissa enään tule oltua, tanssin kotona. Keskellä olohuonetta...tai keittiössä...tai siis oikeestaan missä vaan :D En tykkää mistään ohjatuista tanssitunneista, musta on ihanaa kun saa liikkua ihan oman fiiliksen mukaan. Mimi selvästi ottaa mallia äidistään ;)
Seisomis taidot ovat myös kehittyneet, vaikka ei vielä itse osatakkaan nousta. Kun olen ensin nostanut Mimin tukea vasten jaksetaan siinä seistä hienosti jo pitkiäkin aikoja. Ja selvasti olisi hinkua lähteä tukeapitkin kävelemään. Meillä on kyllä vähän varvistamis ongelmia, mitenhän siitä pääsisi eroon? Kenkien laitto jalkaan on yhtä taistelua. Ei se onnistu millään, kun ei saa kantapäätä alas.

Tänään tuli myös ekat pissat pottaan! Tänään oli myös eka kerta, kun kokeiltiin pottailua. En ole pitänyt tämän asian kanssa kiirettä. Mimi oppi istumaan ilman tukeakin vasta  7kk ikäisenä. Päivät on vain kuluneet niin nopeasti, etten ole edes ajatellut koko asiaa. Mutta siis aika hienosti, kun ekaa kertaa istuttiin potalla ilman vaippaa tuli heti pisut! Tosin loppupäivänä ei sitten suostuttu istumaan potalla ollenkaan. Musta tuo meidän pottakin näyttää vähän epämukavalta. Ne raunat joille istutaan on aika kapeat, vaikka tuo on olevinaan joku suomalainen classikko malli. (kuvaa en muistanut ottaa ja netistäkään ei löytynyt)

Huomena onkin kiire päivä. Heti aamusta ajattelin että menenme Itikseen ostamaan Mimille 1v synttärilahjaa sekä syömään mummin kanssa. Jonkunlainen lelu olisi tarkoitus ostaa, mutta en vielä tarkkaan tiedä millainen. Ehkä Briolta tai fisher priceltä jotain.
Pitää myös käydä ruokakaupassa ostamassa viimeiset tarvikkeet leipomisia varten. Lauantai kuluukin sitten leipoessa, siivoillessa ja muita valmisteluja tehdessä. Ja sunnuntaina on ne juhlat. Tressaaaaa!

Vakio ilme, kun otan kameran esiin.

Joulupukille

Tässä pieni lista joulupukille, minkälaisia lahjoja me toivottaisiin. Ymmärrän että joulupukin pitää hankkia niin paljon tavaroita kaikille muillekkin, joten ei haittaa vaikka ei kaikkea saadakkaan :)

Minulle:

Ugg bootsit on se ykkös toive! Haluan laadukkaat ja lämpöiset talvikengät, että voidaan sitten ulkoilla talvipakkasillakin, eikä tarvitse murehtia varpaiden paleltumista.

Hiusten tyvenkohottaja. Mulla on hiukset lähes aina kiinni, koska ne on niin ohkaiset ja lättänät.Pitäisi tupeerata ja laittaa niitä paljon, jotta ne saisi näyttämään hyvältä aukiollessaan. Tällä toivoisin saaavn vähän helpotusta siihen.

Lintuhäkki. Ei linnuille vaan ihan  koristeeksi.

Pyyhkeitä ja lakanoita. Pyyhkeet mustana tai vaaleanpunaisina ja lakanat/pussilakat valkoisena, vaaleanpunaisena tai beigenä.

Muumimukeja. Ainakin se uusi joulumuki, muutkin kyllä kelpaavat.

Mimille:

Astioita

huppupyyhe

pussilakanasetti

barbapapa pehmolelu

arkivaatteita

Brion puisia leluja

duploja, tai muita kasattavia palikoita.

vuodatus

Eilen yöllä ei tullut uni. Juutuin katsomaan tv:tä. Ei fiksua. Katsoin mm. jonkun ohjelman vaarallisista kauneusleikkauksista. Siinä näytettiin hyvin yksityiskohtaisesti kun ihmisiä availtiin ja silputtiin. Ei tullut uni tämän jälkeen, yllätys :D
Sitten tuli joku ohjelma entisaikojen sarjamurhaajista. Siinä kerrottiin viiltäjä jackistä. Tämä oli oikeasti ihan mielenkiintoinen ohjelma. Se oli ihan pakko katsoa loppuun.Olen kiinnostunut nykyään ihan ihmeellistä jutuista (ennen kiinnosti vaan muoti, juhliminen ja maailman pyöri oikeastaan vain oman navan ympärillä.)
Sitten taas takaisin siihen aiheeseen. Sain unenpäästä kiinni ehkä joskus kolmen aikaan. Voitte vain kuvitella, että aamu oli yhtä tuskaa. Meillä herätään siinä klo.7 paikkeilla.
TV auki, vaipat vaihtoon ja puuroa nassuun. Kun kaikki "pakollinen" oli tehty. Nuokuin sohvalla, silmät painui vain kiinni ja torkahtelin kokoajan. Mimi leikki ja katseli tv:tä. Luojankiitos, tyttökin oli väsynyt ja kävipäikkäreille siinä yhdeksän aikaan ja minä pääsin myös nukkumaan, IHANAA!
Nukuttiin hyvin reilu tunti ja sitten herättiinkin virkeinä ja oltiin vihdoin valmiita aloittamaan tämä päivä.

Mun mieltäni on tänään painanut monikin asia. En kaikista viitsi tännä avautua, mutta ainakin on mainittava se, että ihmiset joilla ei ole lapsia eivät voi koskaan täysin ymmärtää lapsellisia.
Olen aika (tai oikeastaan tosi) pettynyt yhteen ystävääni joka, jättää tulematta Mimin 1v synttäreillä, koska lähtee mielummin bilettämään ja sunnantaina ei sitten jaksa tulla kun on krapulassa. SIIS OIKEESTI?!
Musta tuntuu  aika pahalta, että asiat menee joillakin tässä täskeysjäsjestyksessä. Mulle olisi tärkeää, että sukulaiset ja muutemat ystävä olisi juhlimassa Mimin ensimmäistä syntymäpäivää. Ei ne lapsettomat kai voi ymmärtää miten tärkeä tälläinen asia on äidille.

Huomenna suunnataan sinne nuorten äitien perhekerhoon. Odotan innolla. Kaipaan todella ikäisteni seuraa, joille se biletys ei ole enään se elämäntarkoitus.

Mimi on ollut tänään niin ihana ja reipais. Kun minulla on mieli maassa se saa silti minut aina hymyilemään.

Reklamaatio

                               Tein hetkisitten reklamaation. Valitus kosti näitä kenkiä.

Niinkuin näistäkin kuvista voi jo huomata, pohjat ovat haljenneet! Kengät ovat olleet satunnaisessa käytössä pari kuukautta. Voi ärsytys kun mikään ei nykypäivänä kestä mitään. Vaatteet, kengät jne. on ihan kertakäyttö kamaa! Eikö kenkien oikeasti kuuluisi kestää vähän kauvemmin kun pari kuukautta? Ei näköjään.
Nämä olivat niin hyvät arkikorkkarit. Niin helppo sujauttaa vaan jalkaa (vaikka vauva kainalossa), kun ei mitään vetoketjua ole. Korkoa juuri sopivasti, näillä pystyy vielä juosta bussien perässä :D

                                               Miksi niille kävi näin? *kyynel*

Mutta jotain hyvääkin. Joka viikko postiluukusta tipahtaa Vantaan Lauri (joku paikallisen seurakunnan lehti.) Tykkään lukea siitä aina kestettujen nimiä, mutta tänään siinä oli jotain muutakin.

Olen vähän kammonnut noita äiti - lapsi perhekerhoja (vai miksikä niitä sanotaan?) Kuvittelen että siellä on vaan 30+ superäitejä, jotka syöttää lapsilleen vain kotitekoista luomuruokaa, soittaa lapselleen classista musiikkia, keskustelee politiikasta ja jotka eivät varmasti halua tulla juttelemaan 22 vuotiaalle äidille, joka kaiken lisäksi asuu lapsensa kanssa kahdestaan :D
Mutta nyt on järjestetty nuorille äideille (alle 25v) oma taapaaminen. JEE! Tiedän mitä me tehdään ensi tiistaina ;)

Keep calm and carry on

Ne Ellokselta tilaamini Verbaudet  vaatteet pääsi tänään testiin. Ihan perus trikoo vaatteita, mutta värit ovat ihania. Vaatteissa samat ongelmat, kun lähes kaikkien muidenkin vaatteiden kanssa. Housuissa lahkeet alkaa jäädä jo lyhyiksi, mutta vyötäröstä liian isot (koko 80.) Paidat nyt oli kaikinpuoli isoja, mutta pienenpääkään en viitsinyt tilata, kun niissä usein hihat ovat liian lyhkäiset. Mitä isommaksi tyttö tulee, sitä vaikeampaa on löytää hyvän mallisia vaatteita! Varsinkin tälläisellä hoikalle ja pitkä raajaiselle kaverille :) Name It ja Me&I vaatteita onkin suositeltu pitkille laiheliineillä, pitää kyllä kokeilla. Me&I haalareita meillä onkin ja niissä kyllä pituutta riittää. kerrankin.

                             Ja näin joulun kunniaksi tuunailin tälläisen pikku jutun.

                                                     Keep calm and carry on

Näitä on hehkutettu blogeissa nyt paljon. Pidäin näistä, mutta en niin paljoa, että ostaisin mitään taulua, mattoa jne. Luulen, että jaksan katsella tuota joulun ajan.. musta noi on jotenkin tosi jouluisia? Jouluinen väri ja sanomakin! :D Tuo kuva on vain tulostettu ja pistetty jo aikaisemmin henkittuun kehykseen, joten tämä kustansi 0€