Perjantai aamuna heräsin maailman kauheinpaan kurkkukipuun. Nieleminenkin sattui mielettömästi. Muita oireita ei kuitenkaan ollut. En viitsinyt mennä lääkeriin, jos tämä onkin vain astetta ärhäkämmän fulssan alkua? Ja kun särkylääke alkoi vaikuttamaan kipukin oli ihan siedettävää. Iltaa kohti alkoi sitten nousta kuumetta. Välillä oli niin kylmä, välillä kuuma, päätäsärki.
Yö oli kamala. Se sietämätön kurkkukipu palasi. Yö tuntui kestävän ikuisuuden. Aina kun heräsin, toivoin että olisi jo aamu, ei pitäisi maata tuskissaan sängyssä ja yrittää nukkua, kun ei siitä mitään tule.
Mimi heräsi tuttuun tapaansa siinä seitsemän jälkeen. Kun itse nousin sängystä, olo oli kun haudasta nousseella. Joka paikkaan sattuit. Mä en jaksa.
Tekstaan Mimin isovanhemmille, että tulisivat hakemaan tytön hoitoon, äiti on vähän pipi.
Onneksi tuo yksi kiva oli taas niin ihana aamulla "haluutko jäädä sänkyyn lepäämään, niin mä voin katsoa Mimiä" <3
Nyt tyttö lähti muutemaksi tunniksi hoitoon.
Ihan uskomatonta tää tautien määrä. Varmaan joka kuukausi tän talven aikana, on ollut jotain tautia meillä. Toivotaan, että tää olis nyt se viimeinen. Ja että seuraavaa flussaa (tai mitään muutakaan tautia) ei tarvitsis sairastaa, kun taas vasta ensi syksynä, kun uudet tautiaallot jyllää :D
Pitää varmaan mennä maanantaina sinne lääkeriin kuitenkin, jos tämä onkin angiinaa? :s
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti