jumissa!

Tänään olen ollut reippaana jo heti herättyäni (klo.6!!!) Minulla oli se mainitsemani haastattelu/pääsykoe/mikälie HESOTE:en. 

Huoh. 

siellä me mm. järjesteltiin sarjakuvia, jatkattiin pistepiirrustuksia ja laskettiin matikkaa. Kuullostaa niin  helpolta, mutta siihen lisäksi pieni jännitys ja rajoitettuaika, niin heti tuli vähän lisää paineita!

Ainakin laskutehtävät meni niin päin persettä, että ihan hävettää! Mun laskupää ei ole ollut käytössä ööö, kolmeen vuoteen? Olin niin jumissa! Asiaahan ei yhtään helpota se, että tiesin, että nää on ihan helppoja, nää osaa kymmenen vuotiaskin laskea. Mutta kun en vaan osannut, tunsin itteni niin tyhmäksi! Jos pääsyä ei kouluun tule, niin olen ihan varma, että se tyssäsi noihin laskutehtäviin.

Pakko alkaa laskemaan, että ei ihan tyhmäksi muuttuisi! ;)

Haahtattelu osiot meni mielestäni hyvin :) Hassua, kun jotkut tuli psykologin haastattelusta pois ja kertoi, että oli ihan KAMALAA!. Minä menin sinne hymyissä suin ja poistuin hymyissä suin. Ei ollut yhtään paha.

Pääsykokeissa oli paljon porukkaa, laidasta laitaan. Paljon oli kyllä mukavia ihmisiä, joittenka kanssa oli kiva jutella odotellessa omaa vuoroa. Mä niin haluun opiskelemaan!

Tänään ilalla meillä oli T:n kanssa melko koominen hetki :D Istuttiin olohuoneen sohvalla, kummalakin oli läppärit sylissä. T opetti minulle Spotify:n käyttöä.

Siine me sitten istuskeltiin vierekkän, kateltiin toisiamme koneista ja vaihdettiin kuulumisia kirjoittelemalla toisillemme Spotify:n välityksellä! Tähänkö tää on jo mennyt? :D

Huomenna pitää mennä tekemään viimehetken hankintoja, sille me tosiaan lähdetään matkalla keskiviikkona ja joudutaan heräämään jo ennen klo. 4 (aamulla!!!) Voi olla etten nuku yhtään :)

NYT Unia<3

Elämmä jännittäviä aikoja!

Siitä on jo yli viikko kun viimeksi tuli päivitettyä blogia. Mulla on ollut vähän inspiraation puutetta (ja paljan muuta ajateltavaa.)

Ensiviikko tulee olemaan jännä!

Maanantaina minulla on pääsykokeet HESOTEE:n (aikuispuolelle.) Pääsykokeet on heti aamusta klo 8.30 :s Huh. Vaikka täällä herätäänkin joka aamu klo 7. niin olen tuttonut siihen, että aamulla ei ole koskaan mikään kova kiire. Yleensä vasta 9 alkaa kaikki kerhot sunmuut. Eli olen tosiverkkainen aamutoimissa ja ajatuskaan ei oiken luista.

 Hyvä juttu on kuitenkin se, että saadaan autokyyti ja Mimi jatkaa matkaa isovanhemmille hoitoon, jotka muuten asuu ihan kävelymatkan päästä koulusta!

Yritän olla turhia tressaamatta. Kyllä kaikki menee hyvin! :)

Ja keskiviikkona hypätään lentokoneeseen ja lähdetään pariksi viikoksi Turkkiin! En oo oikein vielä tajunnut edes miten pian se on ja kohta oikeasti makoilen palmujen alla. Se on liian hyvää ollakseen totta! :D

Mua vähän harmittaa kun olen ollut niin laiska tämän blogin suhteen. Pitäisi jaksaa kirjoittaa enenmän ylös niitä arjen pieniä ihania hetkiä. Ne kun kuitenkin tuppaa unohtumaan, ellei niitä kirjoita ylös :/

Viime keskiviikkona oli ihanaa Perhekahvilassa. 

Meillä oli aamuhartaus kirkossa ja paikalla oli myös eskari ryhmä. Lopuksi eskarilaiset saivat mennä eteen alttarille "ehtoolliselle" ilman leipää ja viiniä :)

Sitten Mimi ilmoitti "minäkin menen!" Ja kipitti reippaana tyttönä alttarille ja polvistui sinne. Siellä se oli isojen eskarilasten kanssa, niin nätisti. Ja miten pieneltä Mimi näyttikään muitten rinalla ja silti on niin iso tyttö<3

Ihanaa huomata miten ujo tyttöni reipastuu ja saa lisää rohkeutta :)

Sitten vielä eskari ryhmän opettaja oli sama ketä mulla oli aikoinaan. Hän tuli juttelemaan "Kuule, et kai sä vaan ole Nina?" Olin niiin yllättynyt miten hän muistini minut ja vielä nimeni!? Siitä on kuitenkin jokunen vuosi on kävin eskarin ja joka vuosi tulee kuitenkin uudet lapset :D 

Sitten hän muisti vielä miten oli lapsena tosi taileellinen ja kysyi piirtelenkö edelleen? 

Ihana ope<3

Hyvää viikonloppua :)<3

14 päivää.

Odottajan aika on pitkä? No ei täällä ainakaan! Musta tämä Turkin matkan odotus on mennyt yhdessä hujauksessa, siihen on tosiaan enään 14 päivää, kun me lähdetään :o

Olen hankkinut kaikkea tarpeelisiaturhuuksia matkan varalle, mm. uimakengät ja uimavaipan Mimille :D

Luulen, että käyn myös tyhjentämässä (tilini lisäksi) apteekin, koska kaikkeen pitää varautua! :D

En hirveästi viitsi mitään suuria dotuksia asettaa lomalle, ettei sitten tarvitsisi pettyä. Kun lähtee makaan 2 vuotiaan kanssa, niin se on varma, ettei mikään ole varmaa. Mutta jos jotain saa toivoa, niin kaunista säätä ja että kaikki pysyisi terveinä! Haluasin vain mahdollisimman paljon löhöillä uima-altaalla, syödä hyvin ja tietty vähän shoppailla ;)

Meillä on aivan ihana 4,5 tähden hotelli, kaikilla herkuilla. Joten luulisi viihtyvän! T lupasi mulle läppärin lainaksi vielä, miten olisinkään pärjännyt 2 viikkioa ilman konetta?!

Ja sitten kun tullaan takaisin Suomeen, niin onkin heti vappu!   Välillä se elämä on yhtä juhlaa ;)

Ennen lomaa, minulla on vielä yksi toinenkin kiva juttu. Nimittäin pääsykoe HESOTE:en!

Okei, pääsykokeet ei voi olla koskaan kivoja, mutta se, että pääsisi opiskelemaan olisi mahtavaa! Ja tottakai minä lähden sisällä asteella, että pääsen tietysti kouluun sisään ;) 

Odotan myös, että päästään jatkamaan pääsiäisen viettoa perheen kesken. Vaikka en olekkaan mikään erityisen perinteitä kunnoittava ihminen, niin tälläiset juhlapyhyt, missä pääsee touhuamaan lastenkassa ovat minusta aivan ihania :) Tehdään yhdessä jotain hyvää ruokaa ja pääsiäs pupu tulee tietysti piilottamaan ne suklaamunat ;)

<3

Pääsiäis tunnelmia

Noni, sainpas vihdoinkin aikaisekti tulla päivittämään tänne meidän pääsiäis kuulumisia! :)

Lauantaina olimme T:n ja meidän tyttöjen kanssa heti aamusta, Tikkurilan Kevätmarkkinoilla. Odotin, että tämä olisi sellanen samanlainen iso toritahatuma kun se missä viimeksi olimme, mutta ei. Tosi pienet markkinat ja lapsille ei oiken ollut mitään. Jota kyllä kovasti ihmettelin, nimittäin ihan hirveästi oli lapsiperheitä paikalla! Olisi kyllä hyvin tehnyt kauppaa, jotkut ihanat lastenvaatteet ja asusteet :) Ja salaa ideoin mielessäni, miten kiva olisi olla itse myymässä markkinoilla omia luomuksia :)

Illalla istuimme kettiönpöydän äärellä tekemässä virpomisoksia. (Jotka minä olin kovalla vaivalla poiminut rämeiköstä, koirankakkoja väistellen :D)

Sunnuntaina me lähdettiin virpomaan! Kävimme vain meidän pihassa, muuteman tutun oventakana. 

Ekan virpomiskekan jälkeen Mimi oli vähän jännittynyt ja halusi heti "sulkkuun" :) Toisen kerran aikana tyttö oli marssimassa jo ovesta sisään :D

Mimi oppi kyllä virpomislorun nopeasti, mutta tosipaikantullen ei kyllä suutansa avannut :)

Virpominen taisi olla kyllä erittäin kiva kokemus, ainakin mitä siitä jälkikäteen ollaan puhuttu "Sit, Mimi meni viipomaan ja sit Mimi sai MUNAAAA!" "Ja Timppa ja Pintzu oli mukana!!!" :)<3

Toinen oli pikku pupu ja toinen noita-neti. Ihanat!<3