Unettomat yöt ja itkuiset päivät

Täällä ollaan kipeinä. Mimi parka on lauantaista saakka ollut kuumeessa. Muutemat oksennuksetkin tehnyt. Kuume on ollut tosi korkeaa, melkein 40 astetta pahimmillaan.
Voiko mikään olla kauheampaa äidille, kun sairastunut lapsi? Sydäntä särkee nähdä miten toista sattuu, yöllä ei pysty nukkua, kun pitää vahtia pikkusta kokoajan. Onneksi tämän kaaoksen keskelle mahtuu vähän niitä hyviäkin hetkiä, jopa naurua. Miten sitä muuten jaksaisikaan.

Tunika on mummoni tuoma tuliainen Egyptistä. Vaikka ei ole ihan meidän tyyliä, sillä on paljon tunnearvoa<3

Tämä on jo toinen kerta kun meillä sairastellaan kunnolla.
Eka kerta oli aivan kauhea kokemus minulle. Hyvä, että en ambulanssia soittanut, kun huomasin Mimillä olevan lähes 40 astetta kuumetta. Soitin ensin lastenklinikan päivystykseen, jonossa odotus tuntui ikuisuudelta. En ole vieläkään varma kauvanko se oikeasti kesti. Puhelimeen vastasi mukava nainen joka rauhoitteli ja kertoi, että korkea kuume on melko yleistä pikkuisilla ja oksentelu myös. Sain hyvät hoito-ohjeet ja vähän itseluottamusta, kyllä me pärjätään! Hyvin pärjättiinkin ja parin päivän päästä oltiin jo terveitä.
Mutta se tunne on aivan kauhea, mikä tulee lapsen ollessa kipeä. Vaikka järjellä ajatellen on liioiteltua pelätä, että nyt se kuolee. Silti pelkään sitä. Se tunne on jotain niin kamalaa, ettei pysty edes kuvailemaan. En voi kuvitella edes sitä tuskaa joka on vakavasti sairaiden lepsien vanhemmilla.

Maanantaina heti aamusta menimme terveyskeskukseen. Olin antanut mimille särkylääkettä ennen lähtöä. Joten sattuipa sitten niin, että neiti oli niin iloinen ja reipas, kuumettakaan ei juuri ollenkaan. Yritä siinä sitten selittää, että on tää oikeesti tosi kipee! :D
Saatiin joku ulkomaalainen lääkeri, hyvä että sain edes selvää hänen puheestaan. Hän siinä kuunteli hetken, kun minä kerron miten kipeä tyttö on ollut, itkee vain, korkeaa kuumetta ja on oksennellut, ruokakaan ei pahemmin maistu. Lääkeri katsoi vaan tyttö ja sanoi, että ihan pirteähän tuo on. Korvat sentään tutki ja korvatulehdus sieltä löytyikin. Sitten lääkeri setä, näpytteli hetken konetta, tulosti reseptin ja antoi minulle, sanomatta sanaakaan. Ei minkäänlaisia neuvoja tai hoito-ohjeita. Kiitti moi!
Kotona se kuume taas nousi, niinkuin arvalinkin. Jatkettiin suppo linjalla, kun ei muuta ohjeistustakaan saatu. Jospa sitä huomanna voitaisiin jo paremmin.

Äiti, miks et ota pipiä pois?

Turvaistuin

Meidän turvakaukalo on jäämässä pieneksi, paino raja ei vielä ylity, mutta pituutta alkaa olla liikaa. Myöskään se puolimakuuasento ei ole kovin mieleinen enään tuolle isolle tytölle :)
Meillä on siis tuo maxi cosin kaukalo nytten. Käytettynä ostettu, vaikka monet onkin sitä mieltä että ei missään nimessä saa ostaa käytettyä turvaistuinta. Luotan kuitenkin siihen, jos myyjä sanoo istuimen olevan kolaroimaton. Millainen vanhempi pistäisi käyttökelvottaman ja vaarallisen istuimen eteenpäin?

Meillä ei ole autoa, joten istuin jää vähälle käytölle. Tuota nykyistä on käytetty max. 10 kertaa. Joten en aijo seuraavaakaan istuinta ostaa uutena, ellei jostain saa  halvalla. Joku ehkä miettii, millainen sydämmetön äiti tinkii laspsensa turvallisuudesta? No totuus on se, että auto-onnettomuuden riski on paljon pienenpi, kun autoilee todella vähän, miksi ostaisin jotain 300€ maksavaa istuinta?

Olen  nyt katsellut huuto.netistä istuinta, mutta en kovin hyvin tuloksin. Sen pitäisi sijaita helsinki-vantaa alueella, max. 3 vuotta vanha, hinta alle 100€.

NetAnttilasta löysin tälläisen:

Asennus selkä menosuuntaan 0-10 kiloisille lapsille ja kasvot menosuuntaan 10-18 kiloisille lapsille. Käytetään auton omien 3-pisterullavöiden kanssa. Leveä, tilava ja tukeva istuin soveltuu sekä etu- että takapenkille. Kallistuksen säätö (istuma- ja nukkuma-asento) ja säädettävät 5-piste turvavyöt. Irrotettava ja pestävä päällinen. Suomenkieliset asennusohjeet. 24kk takuu

69,95 €

Luultavasti tämää sitten tulee meille. Eiköhän tuo ihan kelvollinen ole satunnaiseen käyttöön? Hinta ainakin on edullinen!

Yhden äidin valitusvirsi

Äidit on varmasti maailman parhaita syyllistämään itseään ja tuntemaan riittämättömyyttä. Aina pitäisi jaksaa tehdä enenmän ja pystyä parenmaan.
Tiedän että kukaan ei odota minulta täydellisyyttä. Paitsi minä. Asetan itselleni mahdottomia tavoitteita ja jos en pysty täyttämään niitä olen ihan paska.

Pieni tyttöni on tietysti listalla ensimmäisenä. Hänestä pitäisi pitää hyvää huolta. Ei hyvää, parasta. Mutta en selvästikkään tee niin.
En tarjoa tarpeeksi terveellistä ruokaa, meillä ei tehdä mitään luomuruokaa tai vältellä lisäaineita. Paska mutsi.

Ja entäs kaikki tuttipullot, tutit ja muoviastiat. Joissakin niissä on syöpää aiheuttavaa ainetta. Enkä ole perehtynyt tähän asiaan sen kummenmin. Myös leluissa ja jopa rattaissakin on jotain vaarallisia aineita. En tiedä niistäkään mitään! Paska mutsi.

Pitäisi ulkoilla enenmän. Ulkona sataa taivaantäydeltä lunta joten paska mutsi päätti, että tänään ei mennä ulos.

Kodin pitäisi olla aina siisti. Ja näyttää samalta kun sisustuslehden kannessa. Tänään kun vihdoin sain Mimin päikkäreille, pääsin suihkuun. Ihanan rentottavaa eikös? Ei. Samalla kun hoitoaineet oli päässä vaikuttamassa oli pakko mopata lattia, hammasharja suussa. Siivota ylimmääräinen roina kaappeihin ja hinkata tahrat vaatteista. Silti ei riitä. Aina on liian sotkuista. Nytkin keittiössä lojuu kahdenpäivän tiskit. Nyt olisi hyvä hetki hoitaa ne, mutta istunkin koneella. Paska mutsi.

Tunnen itseni rupsahtaneetsi ja lihavaksi. Pitäisi panostaa enenmän ulkonäköön ja kuntoilla. Mutta en jaksa. Aina kun Mimi käy yöunille olisi hyvin aikaa jumpata, mutta mitä mä teen. Katselen tv:tä ja olen koneela! Pitäisi pukeutua aina nätisti. Mutta kun kukaan ei näe kuljen legginseissa joissa on 5cm kokoisia reikiä. Myös  Mimillä pitää olla aina nätit vaatteet. Ja puhtaat. Jos en jaksa vaihtaa niitä jokaisen tahran jälkeen olen paska mutsi.

Pitäisi aina olla hyvällä tuulella, ei saa menettää hermoja. Mutta entä kun menettää ne. Ja huutaa. Kuinka paska mutsi voikaan olla. Ei niin käy usein, mutta joskus kuitenkin. Sitten itketään kilpaa molemmat.

Miten sitä osaisi tyytyä vähempään. Odotan itseltäni liikoja, tiedän. Yksi ihminen ei voi tehdä kahden ihmisen edestä töitä. Mutta on pakko. Muuten olen paska mutsi.

Älkää käsittäkö väärin. Olon oikeasti onnellinen. Ja tyytyväinen elämääni juuri sellaisena kun se on. Välillä on vain mielimassa ja pakko vähän avautua.

uutta vanhaa

Nyt ei ole yhtään liian aikaista miettiä ensikevään välikausivaatteita.
No joo, en minä niitä niin vakavissani mieti, jos jotain kivaa tulee sopivalla hinnalla vastaan niin ostan. Tietysti.
Huuto.netistä tuli ostettua tälläinen:

Ticet to heavan Rainwear

Koko on 74,  mutta tosi reilu. Varmasti keväällä sopiva, ellei jopa reilu.

                                             Ja kirpparilta löytyi taas jotain:

                                       Tuotannosta poistunut Muumimuki Perhe.

Mimille Lego torni. Palikat on nyt (pallojen rinnalla)  kovasana.Niitä tykätään pinota, kaataa tai ihan vaan heitelle ympäriinsä :)

H&M Disney mekko. Ihanan jouluinen. Tämä on tosin kokoa 62 joten menee meillä tunikana.

H&M farkut. Näyttää aika hyvin mallisilta,pitkät ja kapeat, lisäksi vyötärössä säätömahdollisuus.

Rakkaat vanhemmat

Sitä vaan että

Tää on niin äidin tyttö. Ihan itse nappasi lattialta mittanauhan ja laittoi sen niskan taakse roikkumaan, niinkun ompelijat tekevät ;)

Sitten piti vähän testailla uutta pulkkaa, jonka pappa kävi meille ostamassa (pienen vihjailun jälkeen :D)

Mutta mitä tällä narulla kuuluu tehdä?!

Kuivaharjoittelun jälkeen, pulkka pääsi tositoimiin. Hyvänä äitinä unohdin nuo turvavyöt taljan alle, ja ensimmäisessä pikku alamäessä pyllähdettiin lumihankeen naamaedellä! Itkuhan siinä tuli. Melkein minullekkin.
Pulkkailu ei ollut selvästikkään niin hauska kokemus Mimille, kun toivoin. Jatkuvaa kitinää ja puolet lenkistä sujuikin mukavasti äidin kainalossa.

En voinut sietää tuota äp. haalaria kun se saapui. Se päätyikin suoraan yläkaappiin, pois silmistä. Olen nyt kuitenkin alkanut lämmetä sille. Kun samaa pukua on muilla muksuilla nähnyt, niin huomasin että ihan nättihän se onkin. Varsinkin vaaleanpunaisten asusteiden kanssa.

            Pulkkailu ei ollut kovin hauskaan, mutta keinussa viihdyttiin, niinkuin aina.

Kotiin saavuttua Mimi meni kiltisti päikkäreille.
Oli siis äidin iltakahvi aika. Kaapeista ei löytynyt mitään hyvää kahvin kaveriksi, joten piti leipoa.
Kaurakaksit on nopeita ja helppoa tehdä. Tai niin ainakin luulin :D
Kyllä ne ihan hyvältä maistuis, vaikka ei kovin kauniita olekkaan.

Jääkaapinovi odottaa jo joulukortteja. Tältä se näyttää nyt.

Kortti mummilta ja papalta, Madeiralta. Aivan hurmaava piirrustus ystäväni lapselta, Meidän perhe lehdestä leikattu teksti, tämä on minusta vain niin ihana. Eikä päde pelkästeen siihen kurapäivään. Iittalan resepti magneetit on ihan parhaita ;)

Lapsuudesta

Mitä vastasit pienenä kysymykseen "Mikä sinusta tulee isona? "

Viittomakielen tulkki. Sain idean siitä kun katselin lapsena viittomakielen uutisia. Miten hienoa olisikaan, jos osaisi puhua käsillään! Minulla on kaksi veliä, iso ja pieni. Joskus toivoin että he eivät osaisi puhua (että olisi edes joskus hiljaista :D) Jotenkin pitäisi sitten osata kommikoida kuitenkin, niin päätin että musta tulee viittomakielen tulkki.

Sitten teinivuosina tämä ammatti unohtui täysin. Kun kirjoiteltiin niihin kaverikirjoihin tulevaisuuden ammattia, se oli aina JULKKIS. Ylä-asteella ilmaisutaidon tunneilla innostuin näyttelemisestä, vaikka siitäkin ammatista haaveilin, en kuitenkaan tehnyt mitään sen eteen. Vaikka olinkin ihan hyvä siinä ja nautin tosi paljon esiintymisestä. Olen myös aika ylpeä että sain päättötodistukseen ilmaisutaidosta 10 (se olikin sitten ainut kymppi)

Mitkä olivat sarjakuvien/piirrettyjen lemppareitasi?

Sarjiksia en juurikaan lukenut, joskus vähän Aku Ankkaa.

Piirretyistä tykkäsin My litle ponysta, Nalle puhista, muumeista, halinalleista, tohtori Sykeröstä, Hopeanuolesta... tätä listaa voisi jatkaa varmaan loputtomiin. Olen aina tykännyt piirretyistä ja tykkään edelleen.

Lempileikkejäsi? 

My litle poneilla leikin paljon. Niitä olikin vaikka minkälaisia ja niille oli kaikki maailman talot ja tarvikkeet. Oli linnat, koulut, keittiöt kauneussalongit ja mitähän muuta vielä. Niillä leikittiinkin sitten paljon, kunnes joku päivä päätin että olen jo liian iso leikkimään ja ponit tarvikkeineen lähti eteenpäin. Näin jälkikäteen harmittaa paljon. Niiden arvohan on nykyään ihan huikea ja miten ihana olisi antaa Mimin leikkiä niillä, mutta ei voi mitään.

Vähän isompana leikittiin usein julkkiksia :D Taidettin lähes aina olla laulajia, esiinnyttiin, tanssittiin ja laittauduttiin. Tehtiin tosi usein kaikenmaailman tanssiesityksiä ja niitä esitettiin vanhemmille ja koulussa luokan edessä ja kuudennella luokalla kävät juhlissa ;) Eli tämä tanssi-into tulee jo ihan lapsuudesta.

Meillä oli kavereiden kanssa myös yllytys-hullu-kerho. Hypittiin kalliolla, kiipeiltiin puissa ja yksi oudoimmista juttuista mitä tehtiin, niin rakennettiin maa-ampiaisille pesia ja postettiin kiviä ja keppejä mitä muut olivat pesiin tunkeneet.

Metsissä seikkailtiin paljon. Rakennettin majoja ja hypittiin vallihuotojen yli. Näin jälkikäteen ihmettelen että koskaan ei ole sattunut mitään vakavempaa? Olen kyllä iloinen siitä että saatiin touhuta lapsena aika vapaasti. 

Tässä kun miettii näitä leikkejä älysin yhden jutun. Kaikki parhaat leikit on ollut sellaisia joihin ei tarvitse leluja!

 
Ensimmäinen musiikki-idolisi ?

Fröbelin palikat! Se oli ihan paras. Meillä oli videoita joissa laulettiin ja leikittiin. Ja niitä jaksoi aina kuunnella ja tehdä perässä (pää-alkapää-peppu ja mitä niitä nyt oli :D)
Pienenä kuuntelin myös paljon iskelmää. Koska meillä oli paljon iskelmä CD:tä. Tästä johtuen osaan paljon iskelmä kappaleita vieläkin ulkoa. Jari Sillanpää ja Kaija Koo oli varmaan lempparit.

Sitten varhaisteininä tuli se Spice girls ja se olikin menoa! Kaikkia fani-tuotteita löytyi hirveästi, oli vaatteita hupparista sukkiin, oli valokuvat ja videot, jopa deodoranttia! Tietysti näittenkin tahtiin tuli lauleltua ja tanssittua aivan hulluna. Hiuksetkin piti värjätä punaisiksi, koska Geri oli mun idoli ;)

 Parhaat synttärisi ja miksi?

Tämä on vaikea. Mieleen ei tule mitään tiettyä synttäriä. Pienenä meillä oli niitä perinteisiä koti-synttäreitä. Joissa oli ongintaa, mistä sai pieniä palkintoja. Syötiin ja leikittiin.
Vähän isompana synttärit muuttuikin sellaisiksi että sain ottaa pari kaveria mukaan esim. Linnanmäelle tai Raxiin syömään.
Kavereiden synttärit on kyllä jäänyt hyvin mieleen! Ne oli aina tärkeitä tapahtumia :) Ala-asteella eräs luokka kaverini kutsui koko meidän luokan hänen synttäreilleen (meillä on muuten ensivuonna luokkakokous APUA) . Siellä esiintyis bändi (olisko ollut joku ylä-aste porukka) Ja sinne tilattiin tosi paljon pizzaa! Se oli sillon hurja juttu ;)

                     Paras joululahjasi/ muu lahja, jonka olet saanut?

Paras joululahja joka on mieleen jäänyt oli varmaan synnyttävä My litle pony. Kun sen masussa olevee vipua väänsi, mahasta tippui kaksi pientä ponivauvaa! Toinen oli vaaleanpunainen ja toinen vaaleansininen aawww :) 

Tykkäsin myös paljon sellaisesta muovailuvaha setistä. Siinä oli vaikka minkälaisia koneita ja muotteja.

Mitä olisit halunnut elämässäsi tehdä, jota et vielä ole tehnyt?

Haluan ottaa tatuonnin, ison, näyttävän ja aivan supermageen.

Kiitos Lumian äipälle, kivasta haasteesta!

Löytöjä

Eilen tuli taas käytyä kirpparilla. Nyt ja siellä oli tälläkertaa paljon kaikkea kivaa. Muutema juttu jäikin ostamatta, kun oli käteistä vain 15€ mukana. Pyörittelin käsissäni pitkään ELLE villakangas liivaria, tosi nätti, mutta rahat loppui kesken, yhyyy.
Mimi olisi varmasti  tykännyt niistä muumi kirjoista joita siellä oli paljon, kun meillä on nyt joku muumi vaihe menossa, mutta niitäkään ei sitten tullut ostettua. Ja monimuukin kiva juttu jäi hankkimatta.
Tässä kuitenkin niitä meidän löytöjä.

Meillä tykätään palloista paljon. Tämä punainen pallo onkin tosi kiva, kun siitä saa helposti otteen ja on kevyt.

Tätä samaa settiä olen katsellut kaupassa moneen kertaa, onneksi en ollut ostanut. Löysin nimittäin nämä uutena, yhteensä 4€

                                      classic pooh hame ja H&M Bambi legginsit

                                                      Tinttu hattu, ensi kevääksi

 

                     Tutta frotee yöpuku, ihanan pehmoinen ja Mimi tykkäs tosta nallesta :)

Ja kerrankin jotain myös minulle. H&M seepra tunika, näytti myös tosi hyvältä päällä.

Tänään sovittelin tuota uutta hametta, mutta se oli vyötäröstä ihan liian iso, eikä mitään säätömahdollisuutta ollut. höh. Kädessä lepakko heijastin :)

Ihana Zara

Eksyin tässä Zaran sivuilla ja sinne olikin tullut vähän uutuksia. Voi että jos voisin, tyhjentäsin koko kaupan! Vaikka eihän nuo vaatteet kovin kalliita ole. Tykkään kun Zaran vaatteet on vähän kaposempia, sopii hyvin meidän tytölle!
Tässä minun suosikkeja, osa näistä on pakko hankkia.

Kengät, rusettimekko ja peura paika taitaa olla lempparini. Takillekin olisi meillä tarvetta, varsinkin tuollaisella nätille, mutta ei liian juhlavalle. Nuo vaaleanpunaiset kengät voisi ostaa kevääksi, jos meillä sillon jo harjoiteltaisiin kävelyä :)

Minne se aika oikein menee?

                             Voi tätä ajan kulumista. Vastahan sain tietää olevana raskaana.

Älkää huomioiko tota taustaa :D

                                         Ja nyt minulla on jo 1v vanha taapero!

Olen tressannut noiden synttäreiden kanssa ihan hulluna. Ihanaa että ne on nyt ohi (ja seuraavan kerran vasta vuoden päästä!) Mimin oikeana syntymäpäivänä en muistanut ottaa yhtään kuvaa, koska leivoin ja siivosin iiihan kokopäivän ja seuraavana päivänä hätäisesti ehdin ottamaan 5 kuvaa joista yksikään ei onnistunut kovin hyvin. Synttäreiden aikana en myöskään ehtinyt/muistanut kuvailla yhtään. Onneksi vieraat kuvailivat ahkerasti ja saan (toivottavasti) niitä kuvia :D

Synttärit sujuivat muuten oikein hyvin. Vieraat viihtyivät ja ruoka maistui. Lahjaksi tuli leluja, kirjoja, astioita, Nominationiin MIMI kirjaimet ja vähän rahaa. Noiden Nominationien kanssa tappelin varmaan 3 tuntia! En vain millään osannut liittää niitä yhteen, osasin kyllä erottaa niitä toisistaan ja älysin niiden toimintaperiaatteen, mutta jostain syystä en vain saanut niitä liitettyä yhteen vaikka väkersin niiden kanssa tuntikausia, arvatkaa vaan tunsinko itseni tyhmäks! :D Siellä ne palat odattaa pussin pohjalla, jos joku päivä jaksaisin taas yrittää. Tai sitten on vaan nolona mentävä kauppaan ja pyydettävä apua.

Maanantain olin päättänyt pyhittää vain kotona loikoilulle ja siivoamiselle. Kunnes yhtääkkiä muistin että meillä on neuvola TÄNÄÄN. Kello oli siinä vaiheessa 12.30, klo 13 oli aika. Ja minä olin vielä yövaatteissa, tukka pystyssä ja naama norsun v***lla. En missään nimessä halunnut jättää neuvolakäyntiä väliin joten vedin ekat vaatteet jotka käteeni osuivat päälle ja harjasin hiuksia pari sekunttia, puettiin ulkovaatteet päälle ja juostiin neuvolaan :D Olen normaalisti tosi tarkka siitä, minkä näköisenä liikun ulkona. Oli siis melko ahdistavaa mennä ihmistenilmoille täysin räjähtäneenä. Onneksi oli sateinen sää ja ihmisiä vähän liikenteessä.

Neuvolakorttiin kirjoitettiin:
Suloinen tyttö. Kotona varaa jaloilleen ja seisoo tukea vasten asetettuna, ei itse vielä aktiivisesti pyri seisoma-asentoon. Istuu topakasti, kääntyy salamannopeasti. Paino edelleen laskusuunnassa. Öljylisä lämpimään ateriaan 2tl päivässä. Pituus ja päänympärys kasvavat tasaisesti. Osoittelee sormella esineitä. Ymmärtää puhetta. n. 10 sanaa varastossa.

Mimi raukka ei yhtään tykännyt kun piti punnita ja mitata pituus. Painosta oli vaikeaa saada tarkkaa tulosta kun tyttö hyöri ja pöyri vaa'alla ja huusi kun palosireeni. Painoa oli suunnilleen 7230g (lähes samanverran kun viimeksikin) Pituutta oli tullut pari senttiä lisää 72,8cm
Vaikka tyttö on kyllä syöny ihan hyvin, paino ei ole noussut. Mimi on kuitenkin aina ollut hoikka työttö ja isällään on ollut samoja vaikeuksia saada painoa nousemaan, joten ei tässä hätäille tarvitse kuitenkaan :)

Tässä odoteltiin bussia, kun oltiin menossa meidän mammakerhoon. Kyllä. Meiltä löytyy Hello kitty rattaat vaikka aijemmin mainitsin että ei mitään Kitty-faneja ollakkaan :D Nämä olen kuitenkin saanut ilmaisiksi ja onhan nää myös tosi kivan väriset. Ja pikkutytöt jaksaa aina ihailla!

Useampi kuukausi taaksepäin kuulin sattumalta yhen hauskan jutun. Isä ja tyttö (veikkasin 3-4vuotiaaksi) kävelivät ohitseni.
Isä sanoi: "Aika menee nykyään niin nopeasti."
Tyttö: "Minne se aika oikeain menee?!"

Senkuin tietäisi.

Lahjuuksia

Onko mitään ihanenpaa kun syödä JONKUN MUUN valmistamaa herkullista ruokaa? Käytiin tänään itis reissun yhdeydessä syämässä Fonda del solissa. Siellä on ihan maailman parasta ruokaa, varsinkin salaatit on ihania naaaam.

Ja Mimille se lahja. Ei mikään iso, eikä edes kallis. Mutta miksi pitäisikään? Yksi  vuotias ei vielä edes ymmärrä lahjojen päälle. Kiva sinppeli lelu riittää. Enkä muutenkaan halua hukuttaa lastani leluihin ja opettaa, että kaiken saa mitä haluaa. Siinähän se luovuus ja mielikuvitus kasvaa, kun kaksii leikkejä pullonkorkeista! (no joo, ei meillä ihan näin ankeaa ole :D)
Musta oli ihana lukea Kaksplus lehdestä: "Meiltä hän (1v tyttö) sai lahjaksi pallon ja lapion,koska leikkipuistoilu on nyt todenteholla alkamassa" Näin sen pitäisi mennä, mietitään oikeasti mistä lapsi tykkää ja tarvitsee.
Olin VÄHÄN järkyttynyt kun kuulin Mimin isän ostaneen tytölle oikeain berhandinkoiran kokoisen pehmolelun! Mitä 1v tyttö sellasella tekee? (Ja mihin minä sen piilotan, kun en jaksa katsella sitä? :D )Tässä ei taas olla yhtään mietitty lahjaa lapsen kannalta.

Omasta lapsuudesta ei kuitenkaan ole niin hirveän pitääaika ja yhden jutun muistan.Yleensä se kenellä on ne hienoimmat, kalleimmat ja isommat määrät leluja, on myös vanhemmat jotka viettävät surullisen vähän aikaa lapsensa kanssa "sori äiti ei nyt ehdi leikkiä, mutta katsos mitä täällä kaapissa on!"

Muistan kun erään ystäväni tyttö sai 1v lahjaksi kävelevän ja hakkuvan koiran. Tyttö raukka pelkäs kuollakseen sitä koiraa! Hirveä itku alkoi aina kun näki koiran, varsinkin sillon kun se liikkui ja haukkui. Vanhemmat taitaa ostaa noita "hienoksia" enenmän itsellään, kun lapselle.
Kohta on joulu ja niitä lahjoja tulee taas lisää. Itse yrin muistaa, mitä joulussa on kuitenkin tärkeintä. Nauttia rakkaidensa seurasta, ei siis tressa ainakaan niistä lahjoista!

Tanssin ilo

Olen varsin ylpeä tuosta pienestä tytöstä. Hänen tanssitaitonsa on kehittynyt ihan uudella tasolle! :D
Ennen vaan hytkyttiin musiikin tahtiin, mutta nyt keinuu lanteet ja olkapäät liikkuu, joskus myös kädet heiluvat pään yllä. Onko mitään suloisenpaa?!
Oon itsekkin kova tanssimaan, ja nyt kun ei baareissa enään tule oltua, tanssin kotona. Keskellä olohuonetta...tai keittiössä...tai siis oikeestaan missä vaan :D En tykkää mistään ohjatuista tanssitunneista, musta on ihanaa kun saa liikkua ihan oman fiiliksen mukaan. Mimi selvästi ottaa mallia äidistään ;)
Seisomis taidot ovat myös kehittyneet, vaikka ei vielä itse osatakkaan nousta. Kun olen ensin nostanut Mimin tukea vasten jaksetaan siinä seistä hienosti jo pitkiäkin aikoja. Ja selvasti olisi hinkua lähteä tukeapitkin kävelemään. Meillä on kyllä vähän varvistamis ongelmia, mitenhän siitä pääsisi eroon? Kenkien laitto jalkaan on yhtä taistelua. Ei se onnistu millään, kun ei saa kantapäätä alas.

Tänään tuli myös ekat pissat pottaan! Tänään oli myös eka kerta, kun kokeiltiin pottailua. En ole pitänyt tämän asian kanssa kiirettä. Mimi oppi istumaan ilman tukeakin vasta  7kk ikäisenä. Päivät on vain kuluneet niin nopeasti, etten ole edes ajatellut koko asiaa. Mutta siis aika hienosti, kun ekaa kertaa istuttiin potalla ilman vaippaa tuli heti pisut! Tosin loppupäivänä ei sitten suostuttu istumaan potalla ollenkaan. Musta tuo meidän pottakin näyttää vähän epämukavalta. Ne raunat joille istutaan on aika kapeat, vaikka tuo on olevinaan joku suomalainen classikko malli. (kuvaa en muistanut ottaa ja netistäkään ei löytynyt)

Huomena onkin kiire päivä. Heti aamusta ajattelin että menenme Itikseen ostamaan Mimille 1v synttärilahjaa sekä syömään mummin kanssa. Jonkunlainen lelu olisi tarkoitus ostaa, mutta en vielä tarkkaan tiedä millainen. Ehkä Briolta tai fisher priceltä jotain.
Pitää myös käydä ruokakaupassa ostamassa viimeiset tarvikkeet leipomisia varten. Lauantai kuluukin sitten leipoessa, siivoillessa ja muita valmisteluja tehdessä. Ja sunnuntaina on ne juhlat. Tressaaaaa!

Vakio ilme, kun otan kameran esiin.

Joulupukille

Tässä pieni lista joulupukille, minkälaisia lahjoja me toivottaisiin. Ymmärrän että joulupukin pitää hankkia niin paljon tavaroita kaikille muillekkin, joten ei haittaa vaikka ei kaikkea saadakkaan :)

Minulle:

Ugg bootsit on se ykkös toive! Haluan laadukkaat ja lämpöiset talvikengät, että voidaan sitten ulkoilla talvipakkasillakin, eikä tarvitse murehtia varpaiden paleltumista.

Hiusten tyvenkohottaja. Mulla on hiukset lähes aina kiinni, koska ne on niin ohkaiset ja lättänät.Pitäisi tupeerata ja laittaa niitä paljon, jotta ne saisi näyttämään hyvältä aukiollessaan. Tällä toivoisin saaavn vähän helpotusta siihen.

Lintuhäkki. Ei linnuille vaan ihan  koristeeksi.

Pyyhkeitä ja lakanoita. Pyyhkeet mustana tai vaaleanpunaisina ja lakanat/pussilakat valkoisena, vaaleanpunaisena tai beigenä.

Muumimukeja. Ainakin se uusi joulumuki, muutkin kyllä kelpaavat.

Mimille:

Astioita

huppupyyhe

pussilakanasetti

barbapapa pehmolelu

arkivaatteita

Brion puisia leluja

duploja, tai muita kasattavia palikoita.